sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Väliveljen 13-vuotislahja


Se on VALMIS, VALMIS, VALMIS, VALMIS......



Väliveljen Fabel-viltti on siis vihdoinkin valmistunut. Kokonaista kaksi päivää ennen virallista syntymäpäivää. Hyvä minä!


Se on ISO. Ja se on IHANA!



Syönyt aika tarkoin 28 kerää Fabelia. 48 tilkkua tikuteltu kolmosen sukka- ja pyöröpuikoilla viidellä värillä. Reunuksessa reilusti kolme kerää yksiväristä Fabelia, 250 senttinen kolmosen pyörö ja noin 1500 silmukkaa kerroksella (ja Voltaren geeliä kipuilevaan ranteeseen). Kokoa viltillä on 150 * 210 cm. Miesväen mielestä nurja puoli on ehdottomasti se oikea puoli.

Onnea ja taivaan isän siunausta pian 13-vuotiaalle!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Tilkkuhullaannus




Neulottuja tilkkuja ja virkattuja tilkkuja, isoäidin mallisia ja vähän muutakin. Juuri muuta ei ole viime viikkoina syntynyt. Väliveljen Fabel-peiton tilkut on kaikki neulottu ja ovat muotoutumassa viltiksi.

Sini- ja ruskeakirjavat isoäidin neliöt päätynevät pikkuveljen peittoon. Lankana niissä Wool. Korissa piilottelee myös jokunen alpakkalankainen tilkku, joista syntynee vauvanpeitto.



Tämän pikkupeiton tein marttojen ( ja Novitan) tilkkukeräystä varten. On kooltaan 24 ruutua. Minä tein koukulla 4 7Veikan jämistä. Pistin yhden kerroksen enemmän kuin Novitan ohjeessa joka tilkkuun, ettei jäisi pieneksi peitto. Lankaa peittoon meni tasan 450 g. Toiseenkin pikkupeittoon löytyisi helposti langat jämälaatikosta, tuota vihreää ja vaikka sinisiä.....

Edellisen postauksen domonopeitto on sekin kasvanut parilla palarivillä.

Ihan uusiakin peittosuunnitelmia pyörii päässä: palmikkopeitto kaurapuuron värisestä 7Veikasta ja tietysti isoäidinneliö peitto Jussista isoveljelle.

Minkäs sille mahtaa, että nyt vaan peitotuttaa ;). Yhtään sukkaparia en ole tänä vuonna vielä tehnyt! Mukavinta tässä peitotuksessa on se, että langat löytyvät pääsääntöisesti tuolta omista varastoista.


Ps. Teinhän minä tämän leppishaalarin, myssyn, lapaset ja tossut (jos nuo nyt sukiksi voi laskea) serkkuni tyttövauvalle. Lankana Lanett ja puikot 2 ja 2,5. Koko 1-3 kk. Ohje on vähän vanhemmasta Lanett ohjelehdestä. Langat on odotelleet puikoille pääsyä jo muutaman vuoden, koska oma ja ystävien perheet ovat pitkään kasvaneet vain poikalapsilla.



Onnea ja siunausta pikku Enni !

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Mitään ei valmistu

ja jos jotain valmistuukin, niin se muuttaa muualle niin vikkelään, ettei ehdi kuvaan asti.


Tämä pikkuveljen villahaalari valmistui jo marraskuussa ja on ollut käytössä miltei päivittäin siitä saakka. Kuva on HUONO, koska haalari ei siinä ollutkaan pääosassa. (Kuva on siis viime joulun joulukorttikuva ;)). Lankana haalarissa on vanha merinovillainen Wool, jota hamstrasin aikoinani kyläkaupasta pilkkahinnalla (90 senttiä/kerä) useamman kilon. Tämä on jo kolmas farkunsininen villahaalari ja vieläkin tätä väriä löytyy pari kerää. Haalari on niin yksinkertainen kuin olla voi; sileää oikeaa ja resorit hihan ja lahkeensuissa. Koko on nyt just eikä melekeen, mutta mahtunee sentään kevääseen. Ensi syksyksi ei haalaria, vaan kaksiosainen puku. Sen verran tylsää ja vaivalloista on 116 cm haalarin tekeminen.

Joululahjoiksi tein yhdet Embossed Leaves sukat punaisesta Regiasta ja Kevlar lapaset oranssista 7Veikasta, mutta niistä ei tosiaan ole mitään jälkiä taloudessa enää.

Väliveljen tilkkupeitto on kulkenut mukana koulutuksissa ja ostosreissuilla. Enempi osa keristä on jo muuttunut tilkuiksi. Puikoilla nyt tilkku 35/48. Deadline peitolle on maaliskuun lopulla väliveljen synttäreiden aikaan (toivottavasti tänä vuonna).

Ostin useamman kerän Nalle Kukkaketo Ruusu lankaa halvennuksesta jo viime syksynä. Aikomus oli tehdä siitä dominopeitto vaaleanvihreään Nalleen yhdistettynä. Varastoista löytyi kahta eri väriä vihreää Nallea, joista kumpikaan ei olisi ehkä yksinään riittänyt toiseksi langaksi. Päätinkin kokeilla peittoa pelkästään ruusulangasta.

Koska tämä ruusuNalle on kaiketi jäämässä pois värikartalta ja häviämässä kauppojen hyllyiltä, piti tehdä pikkuinen mallitilkku langanmenekin laskemiseksi. Yhdestä kerästä tulee 14 ruutua, jotka on aloitettu ohjeen mukaisilla 49 silmukalla. Haluamani kokoiseen peittoon menee siis lankaa vaatimattomat kaksi kiloa!!. Langat on nyt haalittu kasaan ainakin kolmesta eri kaupasta. Enää ei tarvi kuin tikutella!! Tuo dominoneule on kyllä kivaa ja addiktoivaa, mutta mikään matkatyö tuo ei tietysti ole. Peitto toivon mukaan valmistuu tämän vuoden aikana ja saa sitten muuttaa isosiskon mukana opiskelijakämppään....

Ihan aktiivisimmin taitaa puikoilla olla kuitenkin tämä. Tästä en vielä kerro muuta kuin, että deadline tai pitäisköhän sanoa laskettu aika on jo aika pian...


Jotain muutakin keskeneräistä on aina välillä puikoilla. Voiskohan se siitä johtuakin, ettei mikään vaan valmistu....

Oikein siunattua tätä vuotta meille kaikille!!

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Sukat

Siis kokonaisen yhden parin sukkia sain tehtyä sukkasadon piikkiin.

Elikkäs nämä tihruraita vartiset nuoren sukat kokoa noin 39 7Veikan jämäkeristä.


Patmospaketteihin katselin pipoja paikallisesta Halpa-Hallista ja aikalailla sävyihin sopivat löytyikin. Ja siitä se ajatus sitten lähti....

Tuollaisen värikkään korvalappumyssyn kaveriksi sorvasin koolatusta 7Veikasta peruslapaset, joihin vähän koristuksia jämälankalaatikosta.


Tuli aika ihqut ;).


Pojan pakettiin sukkien ja pipon kaveriksi

Newfoundland mittens. Samaa sinistä ja siniharmaata 7Veikkaa kuin sukatkin. Näissä on myös virhe ....tai siis käsityön leima..., jota en viitsinyt purkaa, vaan tein toiseen lapaseen samanlaisena. Kuten sanottu hullu ei huomaa ja viisas ei puhu mitään. Eikä tuo lapasen käytettävyyteen vaikuta!


Reilut 400g ohutta sukkalankaa on muuttanut muotoaan, vaikka sukkia ei ole juuri syntynytkään.


Puikolla peittopala 17/48. Alunperin peittoon piti tulla 36 palaa, mutta miesväen arvosteltua ankarasti edellisen peiton pienuutta, hankin lisää lankaa vähän suurempaan peittoon. Peitto on tulossa väliveljelle joululahjaksi (tosin ei tietoa, minä jouluna...).

Koska näyttää siltä, että peittoprojekti viipyy taloudessa vielä pitkähkön ajan virkkasin komerossa pyörineistä trikookudekeristä projektikorin. Korista tuli ISO, epätasainen ja ruma. Kude oli paksuudeltaan hyvin epätasaista. Reuna on kokonaan kaksinkertainen, eikä tahdo kuitenkaan pysyä kunnolla pystyssä. Ehkä tuo on kuitenkin himpun parempi kuin se saksalaiskaupan paperipussi, missä projekti aiemmin asui. Mahtuu myös sopivasti kuistin puusohvan alle.....

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Ei vieläkään sukkia


Nämä ovat isosiskolle. Syksylehdestä teini itse halusi Crystal-viitan. Se on ollut valmiina jo reilun kuukauden ja pari kertaa käytössäkin. Sentään valkoista en suostunut tekemään, vaan tuollaisen kaurapuuronvärisen. Ei mikään käytännöllinen kouluvaate, mutta pääasia, että saaja tykkää. Isoveljeä jäi melkein täysi kerä, vaikka reunan joustimeen laitoin silmukoita kolmanneksen enemmän kuin ohjeessa. Ohjeen silmukkamäärällä tuli nimittäin sipulipussi !


Tämän setin tein koulutuspäiviltä Helsingistä Novitan Deli-myymälästä ostamastani pussiSoftysta. Pehmeä on, eikä kutita. Normaalihinnalla en olisi tainut tuota lankaa raaskia ostaakaan, mutta nyt hinnaksi taisi tulla yhteensä jotain 7 euroa. Vielä ei ole ollut käytössä, mutta eiköhän tuo käyttöön tule. Ostin pussilankana myös mustaa Tempoa 550 g ja sen käyttökohde on vielä hiukan hakusassa. Jos ostaisi pari kerää lisää ja tekisi uusimman lehden paksupitsipuseron.....


Nythän on juuri näitten aika. Meillä tekeillä on kaksi pakettia: isolle pojalle ja isolle tytölle. Näiden pakkaaminen on joka vuosi yhtä jännittävää. Isä päällystää kenkälaatikot joulupaperilla ja isosisko taitaa saada taaskin askarrella joulukortit pakettien mukaan.

Ensi kerralla sitten sukkia....ehkä.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Mitähän se nyt oikein tekee?


Kolmisen viikkoa sitten se kolahti. Ihana kuva ihanasta torkkupeitosta. Varastosta löytyi vanhaa keltaista Nallea kymmenen kerää, joista neljä tosin eri värjäyserää. Virkkailin lappusia apinan raivolla aina rivi kerrallaan molemmista eristä. Lankaa riitti 11*11 lapun riveihin ja miltei kaikki loppulangan virkkasin reunukseen, jota sävelsin tehdessä. Peiton kooksi tuli noin 160*160 nelosen koukulla tehtynä ja painoa peitolla on varmaankin noin 1450 g (en saa sitä punnittua kotona, enkä taida kehdata kiikuttaa kaupan hedelmävaakaan ;) ). Peitto on aika napakaksi virkattu ja vain höyrytin sen kevyesti. Kunnon huuhteluainekylpy varmaan pehmentäisi ja venäyttäisi peittoa vähän lisää, mutta vielä en raaskinut peittoa kastella.





Peitto on kotiutunut kuistin vanhalle puusohvalle ja lämmittää ihanasti tikkuajan polvia ja mieltä aamuhämärissä.

Näin lokakuussahan eletään sukkasatoaikaa. Ja sukkalankaa on täälläkin puikoilla....




Lopputulos ei vaan todellakaan muistuta sukkia.....



Ehei, vaan lisää PEITTOTILKKUJA! Tämä peitto ei tosin tule valmistumaan 18 päivässä kuten edeltäjänsä. Ohutta sukkalankaa kolmosen puikoilla. Aloittaisikohan joku peittoKALin, niin pääsisin taas ehkä tikuttelemaan sukkia......Mielessä tosin kaivertaa virkattu isoäitihexagon peitto Jussista ja dominopeitto ruusuNallesta ja......

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Sukkasatoa






14 paria sukkia. Juu kuvissa on vaan 13, mutta Pirkan pitsisukkia on lisäksi vielä yksi pari luonnonvalkoisia. Osa on KYH tempauksessa valmistuneita, osa jo ennen KYHiä ja osa jälkeen KYHiä. Muutamat parit tuolta KYH kopasta saatan vielä tikutella valmiiksi saakka, mutta osa taitaa saada purkutuomion jo alkumetreillä.

Kahdet vihreät, keltaiset ja fuksianpunaiset ( ja ne luonnonvalkoiset) Pirkan pitsisukat ovat kaikki 7Veikkaa. Samaa Veikkaa ovat myös sinivihreät raitasukat ja lilat jättiraitasukat. Vaaleanpunaiset pitkävartiset palmikkosukat ovat Jussia (jota kaksi 100 g kerää ei ihan riittänyt, vaan kärkikavennuksiin korkkasin kolmannen kerän). Vaaleansiniset pintaneulesukat ovat vanhaa Nallea (siis ikivanhaa 100 g kerältä). RuusuNallen ja TicoTicon varmaan kaikki tunnistavat. Oranssiraidallinen on Fabelia, kelta-oranssi raidallinen Stepiä ja sini-vihreä-ruskea kirjava Rellanan Flotte Socke Stretch Coloria.

Sukkia on puikoilla edelleen, pitkää ja vähän lyhyempää versiota. Kaikki on kuitenkin aloitettu jo viime kuun puolella, joten eivät kartuta "virallista" sukkasatoa. Noita keskeneräisiä onkin sen verran, että saapa nähdä, koska saan perunalaariin täytettä. Ihanaa on kuitenkin olla taas mukana ja tutustua uusiin sukankutojiin ja satoihin upeisiin sukkapareihin.

Siunausta syksyysi!