sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Harmaata ja tylsää...



Tältä näyttää käsityökoppa tällä haavaa eli....

tummansinistä tylsähköä, tummanharmaata tylsempää ja hiilenharmaata tylsistäkin tylsimpää ;). Työn alla siis joululahjaneuleet. Mitäpä muuta voisi odottaa, kun kyselee lahjatoiveita kolmelta teiniltä....

Tylsistymisen puuskassani surffailin lapaskuun blogiin ja sieltä Lankapirttiin. Ja näitähän oli sitten pakko kokeilla itsekin. Newfoundland mitts tai ontelolapaset, miten vaan kukin tahtoo niitä kutsua. Onnettoman koukuttavia!! Ihan pakko kokeilla eri väriyhdistelmiä ja hiukan eri tapoja tehdä mallineuletta.



Lankoina kaikissa 7Veikka ja Puro (keskimmäisessä Iltanuotio ja muissa Revontulet). En ole vielä oikein varma, mistä versiosta pidän itse eniten. Joka tapauksessa malli on mukava kutoa ja lapaset istuu oikein hyvin käteen (vaikka niissä ei olekaan peukalokiilaa :( ). Kahdesta kerästä Puroa ja yhdestä kerästä Veikkaa syntyy kolme paria lapasia, joten ihan sopivia jämäkerien tuhoamiseen ja pikkulahjoiksi....

Minulla on myös akuutti ongelma. Joululahjaksi tahtoisin tehdä huivin aikuiselle naisihmiselle, mutta kun en osaa päättää lankaa ja mallia. Vaihtoehtoina olisivat mm. luonnonvalkoinen alpakka, keltainen tai oranssi Florica ja mallina Aeolian tai Aura tai sitten joku muu. Ehdotuksia otetaan vastaan!!



Harmaiden neleiden ohella talossa on sairastettu flunssaa, yskää ja influenssaa useamman ihmisen voimin. Siitä huolimatta ihanin aika vuodesta on ihan just nyt!! Joulu tulee ! Ensimmäiset taatelikakut on jo leivottu (ja syötykin) ja hedelmäkakku tarpeet odottelevat malttamattomina..

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Sukkia vaan

tälläkin kertaa!!



Nämä sukat kaivelin päättelemättömien kopasta. Kaikki on siis tehty jo ennen sukkasatoa, mutta olleet viimeistelemättömiä. Vasemmalla alhaalla pitsisukat Rose Mohairista. Tein kahta sukkaa samaan aikaan kerän molemmista päistä kun halusin nähdä, minkäkokoiset saa kerästä. Puikot olivat nro 3 ja sukista tuli kokoa noin 36.

Ylärivissä yhteensä viidet sukat Nalle Colorista. Tuo tuttifrutti Colori onkin tästä talosta tyystin loppu, enkä kamalasti kaipailekaan ;). Vaaleanpunaisissa on tuollainen Tango Fani reunus ja kopassa oli myös puolitekoinen lapanen samanlaisella reunuksella. Olivat varmaankin menossa joulunlapsi keräykseen viime vuonna, mutta eivät valmistuneet ajoissa. Lapasen taidan purkaa resoriin asti ja tehdäkin sukaksi!. Toiset sinivihreä kirjavat sukat menevät Patmoksen tämän vuoden joulupakettiin yhdessä lapasten kanssa (jotka -yllätys yllätys- odottavat peukaloitaan).

Kopasta löytyi myös mukaellut Kerttu sukat aniliinista 7Veikasta. Kahdet keskimmäiset sukat löytyivät sukkalankalaatikon pohjalta! Lasten sukat näyttävät olevan jotain Regian nelisäikeistä ja niissä on tiimalasikantapää, joita tässä taloudessa on harvoin nähty. Osaan sen näköjään tehdä, mutta kenenkään perheenjäsenen jalkaan se ei tunnu sopivan ollenkaan...



Nämä sukat ovat jotakin saksalaista ohutta sukkalankaa, Ketunpään paketissa tullutta. Vyöte on tokikin hukkunut. Ohje on Favourite socks kirjasta. Ja kuva kertonee kyllä, miksi sukat oli hylätty kopan pohjalle. Miss rumasukka finalistit ilmiselvästi!



Nämä sukat menevät myös sukkasatoon. Ryppyvarsisukat sinikirirjavasta Nalle Colorista puikoilla 3 isoveljelle kokoa 41. Lankaa meni muutamaa metriä vaille kerä. Muuten ihan ohjeen mukaan, mutta teräosan palmikonkierrot kerrosta harvemmin kuin varressa. Kun tekee molemmat sukat samalla tavalla väärin, ei se enää taida ollakkaan virhe. Sukan varsi vetää kivasti ryppyyn, suorana yltää lähes polveen. Mukava malli, mutta äärimmäisen tylsä tehdä. Siksi väliveljen vastaavat onkin kai olleet puikoilla jo aika pitkään......




Uuden Novita-lehden ilmestyminen perjentaina aiheutti ainakin väliaikaisen syrjähypyn sukkapolulta. Voi kylläkin olla, että jo tämä määrä kirjoneuletta, saa jälleen kerran toteamaan ettei onnistu. Kuinkahan paljon tuota pitää harjoitella, että alkaisi sujua....

Viimeinen syyslomapäivä menossa, joten nyt tikkuuksien seuraan....

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Vierailulla täälläkin

Joitakin valmistuneita sukkia olenkin jo esitellyt Heinäladossa, mutta tässä vielä uusintaa.

Jo ennen sukkasatoa valmistuivat nämä raitapolvarit 7Veikasta, ruskeaa ja marinoitunutta raitalankaa. Ohje on uusimmassa Novitassa. Neulomossa joku kertoili, että naisen koolla tulee aikasta kaponen varsi, joten tein sitten ihan tarkoituksella naisen koolla 3,5 puikoilla sutjakalle työkaverille. Lankaa meni yhteensä 162 g ja langanpäitä oli yli 50 !! Katkaisin siis raitalangan välillä, koska halusin raitojen olevan ihan tiptop...



Seuraavaksi valmistuivat nämä sukat heinälatoon.



eli kaksi paria NalleColorista. Tarkoitus oli tehdä sukat Patmos pakettiin noin kokoa 28. Ensimmäiset ihan perussukat tein 3 puikoilla kun yleensä teen Nallen 2,75 puikoilla. Ja suurethan niistä tuli (ehkä 31-32). Otin sitten pienemmät puikot ja pitsisukkien mallin Suuri Käsityölehdestä kesältä 2006. Ohjeen mukaan piti tulla kokoa 30. No nämä ovat noin 25 !! Jatkanpa siis harjoituksia vaaleanpunaisella NalleColorilla. Onneksi lankaa sentään riittää :).



Tämän joulupakettiin menevän setin sain sentään valmiiksi asti. Baskeri (64 g)ja lapaset (50 g) Nallesta prinsessa mallineuletta lainaten. Lapasissa on mallineule myös ranteen sisäpuolella. Sukkiin tuo sinivioletti Nalle ei olisi enää yksinään riittänyt, joten otin raitalangaksi vanhan Merinowoolin loppukerän. Lankahan ei riittänyt sittenkään, joten terän loppun raidoitin serkkupojan sukista jäänneellä harmaalla Nallella. Ei lopultakaan hullumpi ratkaisu, koska pakettiin tulee myös pinkki-harmaa raidallinen paita ;). Sukat painavat 61 g ja koko setti sopinee 150-160 senttiselle. Merinowooli on muuten unelmanpehmeää ainakin Nalleen verrattuna.

Välillä aloitin Virta- sukkia isoveljelle vihreästä Nallesta, mutta työ ei tuntunut luistavan telkkuneuleena ja puikoille piti pistää jotain yhsinkertaisempaa...




eli nämä. Saltkråkanit Ullasta. Lankana oranssi 7Veikka ja 3,5 bambut. Tein palmikon silmukat koko matkalta kierrettyinä, koska olin kuvasta katsovinani, että mallisukatkin on tehty takareunoista. Ohjeessahan ei oikeita silmukoita neuvota kiertämään ja kumpiakin versioita näyttää blogistaniasta löytyvän. Itse tykkään enemmän kierretystä palmikosta, vaikka sen neulominen ilman apupuikkoa onkin hiukan hankalampaa. Toisen sukan palmikot tein peilikuvana ihan vaan huvin vuoksi ;) Tein varteen vain 2,5 mallikertaa, koska toivoin yhden kerän riittävän. Ja riittihän se, lankaa meni 116 g. Sukat jäävät isosiskolle.

Jatkossakin täältä on kaiketi tiedossa (yllätys yllätys!) SUKKIA...

tiistai 4. elokuuta 2009

Sukkasato



Tätä odotan kovasti tänäkin vuonna !!

Paitsi, että sukkia näyttää syntyvän koko ajan ja pidänkin omaa sukkasatoani jo elokuusta. Koska elämässä täytyy olla tavoitteita, päätin asettaa muutaman tämän vuoden sadonkorjuulle (kieli poskessa tosin).

Elokuun alusta lokakuun loppuun tavoitteeni on siis tehdä

-vähintään kymmenet hyväntekeväisyyssukat. Tämä on helpohko nakki, jos en nyt sitten yritä tehdä kymmntä paria valtavia miesten sukkia kakkosen puikoilla.....

-ainakin yhdet sukat kärjestä aloittaen. Nämä voisivat olla vaikkapa Virta sukat Sisusta tai Nallesta.

-sukat kaikille lapsille (siis omille !) toiveittensa mukaan. Tämä voi mennä jo utopian puolelle

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Loputon (ko) sukkaputki...

Ripakopan kansi on viime päivinä pullistellut ja sitten se poksahti...

ja sisältö karkaili ihan omille teilleen...

...omiin pyörähdyksiinsä.


Kopasta ovat valmistuneet :

-Lasten sukat Nallen kevät langasta 53 g. Nämä syntyivät äitienpäiväsukkien jämäkerästä.

-Viime syksystä asti ufona maanneet Monkeyt kokoa 37-38, lankana Onlinen ohuempi supersocke 62 g ja puikot 2,25. Ihan kiva lanka kutoa, ohut ja tiukkakierteinen. Väri nyt ei pääse oikeuksiinsa mallineuleessa tai mallineule värissä, miten vaan.

-kolme paria palmikkosukkia; vihreät 7Veikkaa 165 g, violetit Jussia 172 g ja siniset Jussia 179 g. Kaikissa puikot 3,5 ja ohjehan löytyy Novitan 7Veikka liitteestä. Nämä olivat valmiina jo ennen kesälomia ja ovat menossa työkavereiden varpaita lämmittämään. Ilmojen yllättäen lämmettyä jäivät antamatta, mutta syksyllä sitten. Ja värithän on valittu työhuoneiden verhokankaiden väreistä :). Näitä taidan yrittää pistellä vielä pari paria, ainakin vaaleanpunaiset Jussista...

-Välillä kaivelin sekalaista seiskaveikka jämäpussia ja sieltä irtosivat isommat ja pienemmät sukat koolatusta veikasta. Pienemmissä sukissa (53 g) ihan mukava raidoitus, mutta isommissa sukissa (97 g) melkoisen ällö väritys, jota yritin parannella yksivärisillä nöttösillä. Lopputulos kokolailla ruma, mutta kelvannee syksyllä johonkin hyväntekeväisyyskeräykseen.

-seuraavaksi syntyivät nämä:

Nämä ovat varmaankin ruminta, mitä olen koskaan tikutellut. Lanka sikakallista Noron sukkalankaa 64 g. Ärsyttävää kutoa, kiertyy itsensä ympäri ja takkuuntuu, kerässä useampi solmu, joista lanka jatkuu vielä rumempana, langassa useampi niin ohut kohta, että katkesi jo tehdessä. Edes höyrytys ei pelastanut näitä rumiluksia, vaan sai vain aikaan erikoisen ikävän hajun. Ei enää tätä lankaa tähän taloon...

-Vaaleanpunaiset sukat Fabelista kokoa 36-37 ja 72 g. Nämä Pink Dreamit menevät sirolle, pienelle, ihanalle juuri eläkkeelle jäänneelle kollegalle lämmittämään varpaita museon koleuteen ;). Fabel on tuttua tavaraa, käyttäytyi tällä kertaa ihan moitteettomasti, toisessa kerässä yksi solmu, mutta mallikerta jatkui oikein.

-Välillä tikuttelin sukiksi Nallen tuttifrutti colorin jämät. Pienemmät 54 g ja isommat 62 g. Neljän silmukan ero varressa saa aikaan ihan erilaisia kuvioita...nämä hyväntekeväisyyteen.

-Pikkuveli teki tässä välissä tilauksen sukista ja valitsi itse langaksi Nallen riemunkirjavan colorin. Polvisukkiin kului 70 g lankaa. Pikkuveljen mielestä sukat on ihahat ja niillä on hyvä hyppiä trampalla!

-Kesälomareissun jälkeen otin puikoille Kauhavan Kangas-aitan Sukkis langan. Tuli luvattua lasten serkulle sukat 19-vuotis lahjaksi. Lanka on ihanan pehmeää bambusekoitetta ja todella ohutta. Pistelin 2,25 puikoilla 21 s/puikko. Hieman jouduin käsialaa tarkkailemaan tehdessä, kun lanka on niin liukasta ja joustamatonta, eikä jälki ihan vieläkään tyydytä. Sukilla painoa 87 g ja kokoa 44. Näille sukille olisi löytynyt montakin ottajaa. Ovatkin kyllä ihanan tuntuiset. Tätä lankaa voisi ostaa joskus lisääkin, jos osoittautuu käytössä kestäväksi.



-Omat lempparit ovat harmaat Nalle lankaiset saapassukat kokoa 43 (124 g). Ohje sovellettuna Sukkasillaan kirjan Pentti sukista. Yläreunassa neljän kerroksen päärme ja kärjessä nauhakavennus, joka päätelty neuloen silmukoimalla. Lanka ihanan rouheaa ja lampaan hajuista perinteistä Nallea ( alesta 2,5 € kerä! Näissä on hinta-laatu suhde kohdallaan! ). Nämä menevät tänään kirjekuoren kera rippilahjaksi lasten kalastavalle ja metsästävälle serkkupojalle.



Ja vieläkin vaan sukattaa...

torstai 25. kesäkuuta 2009

Piiitkästä aikaa

eksyin tänne bligiinkin. Kevät on ollut kiireistä töissä ja kotona. Nyt on kesäloma alkanut ja jahka alkuloman migreenioksentelu hellittää tullee päivityksiäkin useammin :).

Käsitöitä on valmistunut, mutta päättelykeijua ja kuvaajaa ei ole juurikaan näkynyt...

Tässä kuitenkin toissa viikon nuttupyykki.



Etiopianutut ja -tantut lankoina Novitan Bambino ja Wool, Gjestalin Baby Ull, Mandarin Petit ja Anttilan Viola. Nuttuja taisi olla 15 ja painoivat yhteensä noin 950 g. Olin nutut punninnutkin, mutta ehdin jo hukata muistiinpanoni. Nutut matkaavat Etiopiaan tikkuajien yhteisessä paketissa. Näitä oli kiva kutoa ja tuhota samalla jämäkeriä, mutta nyt taitaa riittää tätä mallia toviksi.

Kaiketi kylmän koleasta alkukesästä (sekä idioottineulontaa vaatineesta kevätstressistä) johtuen olen viime aikoina myllännyt lähinnä ripakopalla sukkalankojen kimpussa. Sukaputken aloittivat nämä...


äitienpäivälahjaksi menneet Nalle kevät sukat ja lisää sukkia ensi kerralla....

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Lohtulankaa ja terapianeuleita

Hankalilla ja ikävillä asioilla näyttää olevan taipumus löytää toisensa ja kulkea kimpassa. Tällaisina aikoina neuloja tietysti hankkii lohtulankaa ja aloittaa terapianeuleita.



Tämä lohtulankaa ei juurikaan ehditty silitellä, eikä se ehtinyt ollenkaan päästä kuvaan vyyhdillä ollessaan, koskapa se hyppäsi kerälle ja siitä puikoille saman tien kaupasta kotiin päästyään. Lanka on Colinetten Jitterbugia väri 48 florentina. Malliksi katselin pitsi- ja pintaneulejuttuja, mutta päädyin kuitenkin tekemään perusperussileäneuleiset sukat vyötteen ohjeella. Puikot 2,5 KnitPicksit ja kulutus 91 g.

Lanka on mukavaa kutoa. Oliskohan tuo nyt sitten sellaista kaapelikierteistä; ei halkeile ja joustaa mukavasti. Aika napakkaa ja paksua jälkeä tuli ohjeen mukaisilla puikoilla tehtynä, mutta toisaalta sukat ovat myös juuri luvatun kokoiset ja pehmenivät höyrytyksessä. Värit ovat upean hehkuvat, mutta käyttäytyvät muuten vallan sekopäisesti. Tuollainen lätäköityminen olisi tietysti neljän euron Nallekerässä katastrofaalista, mutta liki 14 euron käsinvärjätyssä vain pikantti ja hienostunut yksityiskohta ;). Sukat menivät jo lahjaksi ystävän ystävälle, joka sairastaa...


Toiseksi lohduksi tarttui autonostoreissulta mukaan neljä kerää ruohonvihreää Lanettia (yhteensä hintaa 11 euroa, ei paha!). Näistä on muotoutumassa Silmut-huivi viime kesän Kotiliedestä. Tälle työlle on vain käynyt, kuten itselle tarkoitetuille usein käy. Se on saanut väistyä tärkeämpien tieltä.





Olen nähtävästi jumittunut pysyväisluontoisesti näihin ribbineuleisiin pötkylöihin. Ankaran poskiontelotulehduksen kourissa en kyllä juurikaan muuhun edes kykenisi. Meninpä vielä tekemään puolijulkisen lupauksen kutoa vain ja ainoastaan näitä pötkylöitä 18.4 saakka. Terapeuttista tässä on se, että mitkä tahansa muut kutimet (jopa sukkakorin kamalimmat ufot) alkavat näyttää yhä houkuttelevammilta vaihtoehdoilta ja saattavat tämän rupeaman jälkeen jopa valmistua :). Päättelykeijua, jos joku saattuu tapaamaan, niin voipi lähettää tänne. Palkaksi saa rahkapiirakkaa ja suklaamunia!!

Siunattua pääsiäisen odotusta

Ps. Kevätpäiväntasausyllätyshuivi on valmis, mutta on jumittunut koppaan odottelemaan pingotusta. Ehkäpä kuulemme hänestä vielä joskus...

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Pitkästä aikaa..

päivitystä. Töiden alettua on neulomisaika ollut jotensakin kortilla, mutta jotain valmista on sentään syntynyt.






Huivi on joku kolmen-neljän vuoden takainen mysteerihuivi, joka jäi aikoinaan lankakoriin lojumaan. Tein kyllä huivin kaikki mallikerrat, mutta pingotuksen jälkeenkään en ollut tyytyväinen huivin reunaan, joka tuppasi rullautumaan ja oli muutenkin jotenkin keskeneräisen näköinen. Olin jo aiemmin ostanut lankaa lisää ja hiihtolomaviikolla tein huivin reunaan reunapitsin poikittain. En ryhtynyt purkamaan päättelykerrosta, koska se tuntui joustavan ihan mukavasti, vaan poimin siitä silmukat reunapitsiä neuloessa. Samaa pitsiä olen joskus aiemmin käyttänyt vauvanpeiton reunassa ja sen ohje löytyy Nancy J Thomasin toimittamasta kirjasta Shawls and scarves.

Tulin mielessäni/mielenhäiriössäni päättäneeksi kutoa tämän langan loppuun ennen muita töitä, joten huivin jälkeen pistin puikoille lapaset ja lapasten jälkeen baskerin!! Ja sitten jouduin tunnustamaan tappioni ja sullomaan viimeisen kerän lankaa lankakopan pohjalle. En yksinkertaisesti enää keksinyt, mitä settiin vielä tekisin ja alkoi jo värikin vähän kyllästyttämään. Siis lanka on riittoisaa :). Dropsin Alpaca kanervanpunainen (3770) lapasiin 45 g, baskeriin 54 g ja huiviin 178 g. Huivi on todennäköisesti tehty puikoilla 3,5 ja on kooltaan 185 * 90 cm. Lapasissa ja baskerissa puikot 2 ja 2,5 mm. Kuvissa niitä esittelee lahjottuna isoveli!

Kutoessani muistin myös sen toisen syyn, miksi huivi jäi aikoinaan kopan pohjalle odottamaan aikaa parempaa. Minua Alpaca nimittäin KUTITTAA ihan sietämättömästi. Kutominen onnistuu pieninä pätkinä ja ahkerasti käsiä pesten, mutta itse en voisi kuvitellakkaan käyttäväni näitä asusteita. Nämä menevätkin hys hys lahjana tärkeälle ihmiselle, jota olen halunnut jo pitkään muistaa....ja toivotaan viileää takatalvea ;).



Lankakopassa näyttää nyt tältä. Joku saattaa puolivalmiit tekeleet tunnistaakin. Tulossa on siis nuttuja etiopialaisille vauvoille. Tarkempaa tietoa löytyy mm. Novitan neulomosta. Lankana noissa on Baby Ull ja vielä ainakin viides nuttu noista keristä syntynee...

Mammuttimarkkinoilta hyppäsi kärryyn 900 g unikon väristä 7veikkaa hintaa 2,99 kerä. Haaveilen noista itselle villatakkia sitten joskus...

lauantai 14. helmikuuta 2009

Hyvää Ystävänpäivää

Ainoa itsetehty ystävänpäivälahja menee pikkuveljen matkassa hoitotädille. Punaiset ruusulapaset Tovesta (4120) puikoilla 3,5 painavat 67 g.


Sisällä salaman kanssa otetut kuvat ovat vähän turhankin kirkkaita, mutta lapasten väri on niissä kutakuinkin oikea. Kuvassa näkyvät myös kyläkaupan nappimarkkinoilta hankitut ihanuudet. 60-70-lukujen nappeja myytiin kahdella eurolla litra!

Minäkin hurahdin kevätpäiväntasaushuivin tekoon monien muiden lailla. Viime viikon perjantaina tulostin neljä ensimmäistä vihjettä ja pistin puikoille huivin mustasta Kamenasta. Kolme ensimmäistä vihjettä valmistuivat jo viikonlopun aikana, mutta neljäs vihje meinasi tihkaista. Vihjeessä ei ole mitään vikaa, vaan tihkaisua aiheuttivat lukuisat huonosti nukutut (lue valvotut) yöt oksentavia lapsia päivystäessä :(. Valvominen on tainnut jäädä päälle ja eilen illalla ja aikaisin tänä aamuna valmistui huivin viides vihje.


Tekisi mieleni aloittaa toinen samalainen huivi jostakin värikkäämmästä langasta, mutta paljon muutakin pyrkii puikoille...

lauantai 31. tammikuuta 2009

Tarveneulontaa ja c-vitamiinia

Nämä pikkuveljen polvarit valmistuivat jo sopivasti ennen alkukuun pakkasia. Lankana on Sisu Fantasy, puikot 2,5 ja painoa 43 g. Toinen samanmoinen pari on jotenkin kummasti jumittunut puikoille.


Tarveneulontaa edustaa myös tämä Revontuli vironvillasta 5 puikoilla. Huivi jäi punnitsematta ja mittaamatta, koskapa se hyppäsi isosiskon kaverin synttäripakettiin miltei suoraan pingotuksesta. Kuva sentään ehdittiin napata, tosin huivi on siinä nurja puoli päälläpäin :).

Samassa pigotusvimmassa tuli viimeisteltyä vironvillainen Kiri, joka on odotellut päättelyä vuoden verran kopan pohjalla. Nytpä hän sitten pääseekin makoilemaan lahjakopan pohjalle:).

Ja sitten vitamiiniosastoa. Näitä lapasia neuloessa mielessä pyöri koko ajan mielikuvia porkkanoista, mandariineista ja tuosta jokaisen lapsiperheen salaisesta aseesta. Lapasten mallihan on Chevalier , lankana Lanett (2708) 92 g ja puikot 3,5. Lanka on muutaman vuoden marinoitunutta ja väri lienee jo poistunut värikartalta. Tein taas koko mallikerran, kun en huomannut jarrutella vihreiden viivojen kohdilla! Lapaset sopinevat keskikokoiseen naisen käteen. Kuvissa niitä esittelee isoveli, jolle ovat hiukan reilut. Lapaset menevät lahjaksi ystävälle, joka toivottavasti saa niistä valoa ja iloa talveensa.


Neulomisaika (ja -intokin) on vähentynyt huomattavasti aloitettuani työt lähes kolmen vuoden hoitovapaan jälkeen. Aina jotain valmista syntyy jatkossakin, mutta tahti taitaa kyllä hidastua.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Siitä se ajatus sitten lähti...


Ostimme työkavereiden kanssa sijaiselleni lahjaksi Marimekon kassin. Aikani kassia katseltuani totesin, että varastojen syövereistä pitäisi löytyä aikas tavalla nappien väristä lankaa. Ja löytyihän sitä! Taitaa olla varastoni vanhimpia lankoja, kilon paali tehtaanmyymälästä noin kymmenen vuotta sitten ostettua Floricaa. Ja sitten mallia etsimään; hakusassa oli kohtalaisen helppotekoinen kolmiohuivi ja mielellään vielä sellainen , jota en ole ennen tehnyt.

Työ piti saada puikoille heti eikä hetken päästä ja ensimmäinen vastaan tuleva malli oli Aquila Ullasta. Onneksi maltoin työn edetessä kuitenkin sen verran googlailla, että totesin ohjeella tulevan sopu- ja puolijoukkuetelttoja. Teinkin keskustan neliömallia vain kahdeksan täyttä ruutua. Ja tässä viiden päivän ja yhden (uudenvuoden) yön neulomisen tulos:


Kokoa huiville tuli kuitenkin ihan reippaasti ... siis suunniteltua enemmän ;). On noin 198 ja 97 cm. Lankana Novita Florica (556) 211 g ja puikot Addi turbo nro 4. Kudoin ensimmäistä kertaa Floricaa ja ymmärrän hyvin niitä, jotka kaipailevat sitä takaisin perusvalikoimiin. Lanka on oikein mukavaa kutoa. Vaikka lanka on aika löyhäkierteistä, ei se halkeile helposti pitsineuleessakaan. Paksuuskin on oikein sopiva. Valmis villapesussa pyöräytetty ja pingotettu huivi on ihanan pehmeä, eikä kutita tippaakaan. Värikin on oikeastaan ihan kiva. Lankaahan jäi vielä lähes 800 g. Jos vaikka jotain ihan itselle....

Tämän huivin mukana lähetän saajalle enkeleitä ja iloa tulevaan työhön naapuritalossa.