Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huivit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huivit. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. tammikuuta 2010

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Edellisestä päivityksestä onkin niin pitkä aika, ettei kaikkia valmistuneita töitä tahdo edes muistaa. Osa hyppäsi joulupaketteihin niin nopsaan, ettei niistä tullut otetuksi ees kuvaa...


Nämä taitavat olla vanhimmasta päästä valmistuneita. Makkarasukat väliveljelle kokoa noin 38 vanhasta Nallesta puikoilla 3. Langanmenekistä ei tietoa, mutta yksi 150g kerä riitti. Ovat jo olleet käytössä ja nuhjaantuneet aika nopeasti.


Nämä, vaikka näyttävätkin lähes identtisiltä, ovat kyllä eri sukat!! Makkarasukat edelleen samalla Novita lehden ohjeella, mutta yhtä mallikertaa leveämpänä ja terä noin kokoa 44. Lankana vanha Nalle ja puikot 3. Nämä menivät joulupaketissa väliveljen opettajalle. Toivottavasti kestävät siistimpänä hiukan pitempään kuin pojan sukat....


Edellisessä postauksessa pähkäilemäni huivipulma ratkesi näin:


Lumi huivi oranssista Floricasta. Tein reunan mallikertaa enemmän kuin ohjeessa, koska huivista näytti tulevan aika pieni. Nyt se on sopivasti jotain kaulaliinan ja puolijoukkueteltan välistä ( noin 180 * 80 ). Huivissa on yhteensä 900 kutosen kokoista helmeä, jotka näkynevät paremmin tässä kuvassa


Malli oli mukavan yksinkertainen ja Florica on kivaa kudottavaa. Huivi meni joululahjaksi työkavereiden yhteispaketissa sairastavalle kollegalle.


Luonnonvalkoisesta Indiecita alpakasta (jo poistunut lanka, mutta vastannee Tee Tee Alpakkaa) syntyi sitten Aura huivi. Alku oli aika tahmeaa, koska kirjan ohjeen ruutupiirroksesta puuttuu kaksi kavennusta kokonaan. Kolme kertaa alun purettuani, otin viimein avuksi taskulaskimen ja googlen ja totesin, ettei ongelma tällä kertaa ollutkaan tekijässä.

Huivi on ihan ohjeen kokoinen ja kolme kerää lankaa riitti, vaikka sen metrimäärä onkin pienempi kuin ohjeen langan. Huivi on periaatteessa yksinkertainen, mutta pitsikuvion mallikerta ei jatku reunoissa "loogisesti", joten jouduin katsomaan kerroksen alun aina mallipiirroksesta. Reunan yksinkertaisessa kuviossakin onnistuin tekemään ylimääräisiä langankiertoja, mikä tiesi purkamista. Valmis huivi on kuitenkin IHANA! Lanka on tosi pehmeää ja malli kaunis.



Huivin kaveriksi tein tumput Tovesta. Vanhalla tutulla langalla ja ohjeella syntyivät mukavat tumput, joiden koristeeksi virkkasin huivilangasta "ruususet".



Päätä lämmittämään syntyi hattu Wash + filtz-it langasta. Ohjeessa langanmenekiksi arvioidaan 150 g. Lankaa meni vain puolet siitä. En tykännyt tästä langasta :(. Yritin huovuttaa hellävaraisesti hienopesussa, jossa langalle ei tapahtunut yhtikäs mitään. 30 asteen kirjopesussa se huopui kovaksi koppuraksi, vaikka otin työn pois koneesta jo ennen linkousta. Pinta on ruman nyppyläinen. Hattukin sai kuitenkin koristeekseen alpakka "ruususen" ja lämmittänee saajansa päätä ainakin takapihan kylpytynnyrissä....


Tämä setti meni siis joululahjaksi pikkuveljen päivähoitajalle. Kuvissa sitä esittelee isoveli (jälleen) lahjottuna ;).


Itsenäisyyspäivän päivystysviikon aikana kutaisin Novitan Rose mohairista taikaboleron pomolle joululahjaksi. Kuvaa siitä ei keritty näpätä, mutta malli ja väri olivat nämä:


Tämäkin työ söi lankaa huomattavasti vähemmän kuin ohje ilmoittaa. Vaikka tein L koon pari tuumaa pidempänä, lankaa kului vain noin 130 g. Bolero tuntui herättävän ihastusta sitä sovittaneissa työkavereissa (tai sitten ovat vaan kovin kohteliaita). Väri onkin tosi kaunis sellaisella, jolle se sopii.


Yhdet vaaleapohjaiset onteloneulelapaset menivät joululahjaksi mummolle ja toiset mustapohjaiset isosiskon kaverille. Papan piti saada huovutetut tossut mustasta Huopasesta, mutta siitä projektista ei sen enempää. Huopanen, pyykkikone ja minä emme yksinkertaisesti sovi yhteen. Väliveli (jonka jalka on viitisen numeroa pienempi kuin papan) on joulunpyhinä näkynyt liukastelevan laminaattilattioilla jalassaan omituiset mustat.....mmm..

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Pitkästä aikaa..

päivitystä. Töiden alettua on neulomisaika ollut jotensakin kortilla, mutta jotain valmista on sentään syntynyt.






Huivi on joku kolmen-neljän vuoden takainen mysteerihuivi, joka jäi aikoinaan lankakoriin lojumaan. Tein kyllä huivin kaikki mallikerrat, mutta pingotuksen jälkeenkään en ollut tyytyväinen huivin reunaan, joka tuppasi rullautumaan ja oli muutenkin jotenkin keskeneräisen näköinen. Olin jo aiemmin ostanut lankaa lisää ja hiihtolomaviikolla tein huivin reunaan reunapitsin poikittain. En ryhtynyt purkamaan päättelykerrosta, koska se tuntui joustavan ihan mukavasti, vaan poimin siitä silmukat reunapitsiä neuloessa. Samaa pitsiä olen joskus aiemmin käyttänyt vauvanpeiton reunassa ja sen ohje löytyy Nancy J Thomasin toimittamasta kirjasta Shawls and scarves.

Tulin mielessäni/mielenhäiriössäni päättäneeksi kutoa tämän langan loppuun ennen muita töitä, joten huivin jälkeen pistin puikoille lapaset ja lapasten jälkeen baskerin!! Ja sitten jouduin tunnustamaan tappioni ja sullomaan viimeisen kerän lankaa lankakopan pohjalle. En yksinkertaisesti enää keksinyt, mitä settiin vielä tekisin ja alkoi jo värikin vähän kyllästyttämään. Siis lanka on riittoisaa :). Dropsin Alpaca kanervanpunainen (3770) lapasiin 45 g, baskeriin 54 g ja huiviin 178 g. Huivi on todennäköisesti tehty puikoilla 3,5 ja on kooltaan 185 * 90 cm. Lapasissa ja baskerissa puikot 2 ja 2,5 mm. Kuvissa niitä esittelee lahjottuna isoveli!

Kutoessani muistin myös sen toisen syyn, miksi huivi jäi aikoinaan kopan pohjalle odottamaan aikaa parempaa. Minua Alpaca nimittäin KUTITTAA ihan sietämättömästi. Kutominen onnistuu pieninä pätkinä ja ahkerasti käsiä pesten, mutta itse en voisi kuvitellakkaan käyttäväni näitä asusteita. Nämä menevätkin hys hys lahjana tärkeälle ihmiselle, jota olen halunnut jo pitkään muistaa....ja toivotaan viileää takatalvea ;).



Lankakopassa näyttää nyt tältä. Joku saattaa puolivalmiit tekeleet tunnistaakin. Tulossa on siis nuttuja etiopialaisille vauvoille. Tarkempaa tietoa löytyy mm. Novitan neulomosta. Lankana noissa on Baby Ull ja vielä ainakin viides nuttu noista keristä syntynee...

Mammuttimarkkinoilta hyppäsi kärryyn 900 g unikon väristä 7veikkaa hintaa 2,99 kerä. Haaveilen noista itselle villatakkia sitten joskus...

lauantai 31. tammikuuta 2009

Tarveneulontaa ja c-vitamiinia

Nämä pikkuveljen polvarit valmistuivat jo sopivasti ennen alkukuun pakkasia. Lankana on Sisu Fantasy, puikot 2,5 ja painoa 43 g. Toinen samanmoinen pari on jotenkin kummasti jumittunut puikoille.


Tarveneulontaa edustaa myös tämä Revontuli vironvillasta 5 puikoilla. Huivi jäi punnitsematta ja mittaamatta, koskapa se hyppäsi isosiskon kaverin synttäripakettiin miltei suoraan pingotuksesta. Kuva sentään ehdittiin napata, tosin huivi on siinä nurja puoli päälläpäin :).

Samassa pigotusvimmassa tuli viimeisteltyä vironvillainen Kiri, joka on odotellut päättelyä vuoden verran kopan pohjalla. Nytpä hän sitten pääseekin makoilemaan lahjakopan pohjalle:).

Ja sitten vitamiiniosastoa. Näitä lapasia neuloessa mielessä pyöri koko ajan mielikuvia porkkanoista, mandariineista ja tuosta jokaisen lapsiperheen salaisesta aseesta. Lapasten mallihan on Chevalier , lankana Lanett (2708) 92 g ja puikot 3,5. Lanka on muutaman vuoden marinoitunutta ja väri lienee jo poistunut värikartalta. Tein taas koko mallikerran, kun en huomannut jarrutella vihreiden viivojen kohdilla! Lapaset sopinevat keskikokoiseen naisen käteen. Kuvissa niitä esittelee isoveli, jolle ovat hiukan reilut. Lapaset menevät lahjaksi ystävälle, joka toivottavasti saa niistä valoa ja iloa talveensa.


Neulomisaika (ja -intokin) on vähentynyt huomattavasti aloitettuani työt lähes kolmen vuoden hoitovapaan jälkeen. Aina jotain valmista syntyy jatkossakin, mutta tahti taitaa kyllä hidastua.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Siitä se ajatus sitten lähti...


Ostimme työkavereiden kanssa sijaiselleni lahjaksi Marimekon kassin. Aikani kassia katseltuani totesin, että varastojen syövereistä pitäisi löytyä aikas tavalla nappien väristä lankaa. Ja löytyihän sitä! Taitaa olla varastoni vanhimpia lankoja, kilon paali tehtaanmyymälästä noin kymmenen vuotta sitten ostettua Floricaa. Ja sitten mallia etsimään; hakusassa oli kohtalaisen helppotekoinen kolmiohuivi ja mielellään vielä sellainen , jota en ole ennen tehnyt.

Työ piti saada puikoille heti eikä hetken päästä ja ensimmäinen vastaan tuleva malli oli Aquila Ullasta. Onneksi maltoin työn edetessä kuitenkin sen verran googlailla, että totesin ohjeella tulevan sopu- ja puolijoukkuetelttoja. Teinkin keskustan neliömallia vain kahdeksan täyttä ruutua. Ja tässä viiden päivän ja yhden (uudenvuoden) yön neulomisen tulos:


Kokoa huiville tuli kuitenkin ihan reippaasti ... siis suunniteltua enemmän ;). On noin 198 ja 97 cm. Lankana Novita Florica (556) 211 g ja puikot Addi turbo nro 4. Kudoin ensimmäistä kertaa Floricaa ja ymmärrän hyvin niitä, jotka kaipailevat sitä takaisin perusvalikoimiin. Lanka on oikein mukavaa kutoa. Vaikka lanka on aika löyhäkierteistä, ei se halkeile helposti pitsineuleessakaan. Paksuuskin on oikein sopiva. Valmis villapesussa pyöräytetty ja pingotettu huivi on ihanan pehmeä, eikä kutita tippaakaan. Värikin on oikeastaan ihan kiva. Lankaahan jäi vielä lähes 800 g. Jos vaikka jotain ihan itselle....

Tämän huivin mukana lähetän saajalle enkeleitä ja iloa tulevaan työhön naapuritalossa.