Ostimme työkavereiden kanssa sijaiselleni lahjaksi Marimekon kassin. Aikani kassia katseltuani totesin, että varastojen syövereistä pitäisi löytyä aikas tavalla nappien väristä lankaa. Ja löytyihän sitä! Taitaa olla varastoni vanhimpia lankoja, kilon paali tehtaanmyymälästä noin kymmenen vuotta sitten ostettua Floricaa. Ja sitten mallia etsimään; hakusassa oli kohtalaisen helppotekoinen kolmiohuivi ja mielellään vielä sellainen , jota en ole ennen tehnyt.
Työ piti saada puikoille heti eikä hetken päästä ja ensimmäinen vastaan tuleva malli oli Aquila Ullasta. Onneksi maltoin työn edetessä kuitenkin sen verran googlailla, että totesin ohjeella tulevan sopu- ja puolijoukkuetelttoja. Teinkin keskustan neliömallia vain kahdeksan täyttä ruutua. Ja tässä viiden päivän ja yhden (uudenvuoden) yön neulomisen tulos:
Kokoa huiville tuli kuitenkin ihan reippaasti ... siis suunniteltua enemmän ;). On noin 198 ja 97 cm. Lankana Novita Florica (556) 211 g ja puikot Addi turbo nro 4. Kudoin ensimmäistä kertaa Floricaa ja ymmärrän hyvin niitä, jotka kaipailevat sitä takaisin perusvalikoimiin. Lanka on oikein mukavaa kutoa. Vaikka lanka on aika löyhäkierteistä, ei se halkeile helposti pitsineuleessakaan. Paksuuskin on oikein sopiva. Valmis villapesussa pyöräytetty ja pingotettu huivi on ihanan pehmeä, eikä kutita tippaakaan. Värikin on oikeastaan ihan kiva. Lankaahan jäi vielä lähes 800 g. Jos vaikka jotain ihan itselle....
Tämän huivin mukana lähetän saajalle enkeleitä ja iloa tulevaan työhön naapuritalossa.
1 kommentti:
Onpa kaunis!
Mun on pitänyt kanssa neuloa tuo Aquila, mutta aina se on jäänyt. On niin paljon sellaisia malleja, jotka haluais neuloa. Ei vaan aika tahdo riittää.
Lähetä kommentti