Mikäs nyytti se siinä nököttää

Seuraavasta versiosta voisi tulla jo parempi: hiukan ohuempikin vanu riittäisi ja lisäksi sen vanun voisi tikata kiinni ainakin toiseen kankaaseen jo ennen vuorin ja päällisen yhdistämistä. Tässä pussissa taidan yrittää kirjoa muutaman piston kankaan kuvioiden mukaan vanun läpi, jotta vanu ei pääse ajelehtimaan tuolla kankaiden välissä. Ulkopohjan voisi myös tehdä vaikka kernistä, niin pysyisi paremmin puhtaana. Virkattu nyöri on mukavan mittainen. Sen voi vetää lenkiksi molemmilta sivuilta ja kantaa kädessä tai sitten yhdeksi pidemmäksi lenkiksi, jonka voi heittää olalle. Ainut hankaluus on, että se on mahdottoman tahkea. Jää nähtäväksi meneekö vaihtoon jossain vaiheessa.
Kun nyt kerran kaivoin ompelukoneen esille, tein samalla verhot keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen. Simppelit suorat kapat Vallilan ruskearuutuista puuvilla/pellavasekoitetta ja alareunaan kopoinen tummanruskea puuvillapitsi. Ovat jo ikkunoissa!

Kuvissa komeileva omenahillo sen sijaan on kypsää. Omat omenat käytiin mehustamassa mehuasemalla jo pari viikkoa sitten. Nyt sain lahjaksi kaksi suurta ämpärillistä kaneliomenoita, joista syntyi himpun vajaa kymmenen litraa herkullista hilloa. Paistettaiskohan illalla pannukakkua :).
Juttuja Taivaanisälle
Siunaa Anna-Liisaa ja kaikkia muita, jotka ovat lahjoittaneet syksyn satoa lähimmäisille!